Blogi

Elokuvaklubilla uunituore tekoäly-dokkari

Voimaa elokuvasta – elokuvaklubi järjestettiin tekoäly-teemalla Integrify:ssa maahanmuuttajille suunnatun koodarikoulun monikulttuuriselle koulutusryhmälle Kampissa 21.2.2019.


Iiris Härmä vierailee Integrifyn koodarikoulussa. Voimaa elokuvasta -elokuvaklubin vastaava tuottaja Johanna Wartio fasilitoi keskustelua.

Elokuvaklubi sai illan näytäntöön dokumenttiohjaaja Iiris Härmän uunituoreen tekoälyä ja sen etiikkaa käsittelevän elokuvan Outouden laakso (Who Made You). Elokuva kysyy, mitä tekoälyn kehitys merkitsee meille ihmisille: mitä se tarkoittaa ihmisyydelle ja yhteisöille, ja miten se vaikuttaa meidän ihmiskuvaamme? Tekoäly löytää tiensä jokapäiväisen elämämme kaikille alueille joka hetki. Dokumentissa esiintyy kattava ryhmä huippututkijoita ja asiantuntijoita mm. Joanna Bryson, Neil Harbisson, Hiroshi Ishiguro, Kohei Ogawa, Yukiyasu Kamitani, Taneli Tikka, Jyrki Kasvi ja Sergi Santos. Koodarikoulun tulevaisuuden ICT ja teknologia-aloille työllistyvä koulutusryhmä oli juuri oikea yleisö tälle puhuttelevalle teokselle.

Tekoälyn nopea kehitys vaikuttaa työelämään ja yksityisyyteen

Elokuvaklubin koodariyleisöä puhutti vahva etiikan teema, tekoälyn inhimillistäminen ja sen vaikutukset työn murrokseen. Automaation kehittyminen on korvannut ihmistyövoimaa monilla aloilla, mutta luoko vai viekö tekoäly työpaikkoja lähitulevaisuudessa. Millä aloilla työllistävä vaikutus näkyy ja mitkä alat ovat uhattuina. Tekoälyn inhimillistämisen myötä palvelualat, kuten hyvinvointi ja sosiaalialat, missä ihmisen ja asiakkaan kohtaaminen on toiminnan keskiössä, ottavat tekoälyn palvelun laajemmin käyttöönsä.

Illan keskustelussa yleisön, dokumenttiohjaaja Iiris Härmän, Voimaa elokuvasta -elokuvaklubin vastaavan tuottajan Johanna Wartion kanssa päällimmäiseksi nousi tekoälyn kehittyminen yleiseksi globaaliksi toiminnoksi ja eettisten käsitysten kulttuurisidonnaisuus ja alueellisuus. Miten luoda tekoäly, joka vastaa eri kulttuureiden, uskontojen ja ihmiskäsitysten eettiseen koodistoon. Vai onko nyt aika luoda globaali eettinen säännöstö oikeudenmukaiselle, vastuulliselle, tasa-arvoiselle ja yksityisyyden suojaa huomioivalle tekoälylle ja miten tämä järjestyisi.

”I wouldn’t want to insert a microchip under my skin like they did in Sweden (Jowan Österlund, Biohax Internatonal).” kommentoi koodarikoulun osallistuja, joka oli rakentamassa InMoov vapaan lähdekoodin robottia Vaasan Ammattikorkeakoulun teknologiatiimissä.”Yes it makes your life somewhat easier, you can unlock your door and pay your groceries, but it exposes your personal life to dangers and you could be exposed to hackers.” hän jatkaa.

Elokuvassa katsojaa kuljettavan oppaan, kognitiotieteen tutkijan Michael Laakasuon mukaan tekoälyn kehittämisen eettisyydestä tulisi sopia globaalisti nyt. Tekoälyn nopea kehittyminen on suurempi uhka kuin ilmaston lämpeneminen, sillä tekoälyn vaikutukset koskettavat meitä päivittäisellä tasolla.

”How does AI know what is right or wrong? Which ethical rules we should teach it to apply? What if AI develops its own ethical rules, which are harmful? How can we work on that globally?” kysyy koodarikoulutettava, joka pohtii omaa osuuttaan tekoälyn kehittämiseen työllistyttyään.

Tulevaisuus ja työ Voimaa elokuvasta – elokuvaklubilla tekoälyn teema puhutti ja innosti koodareita oman tulevaisuuden ja työelämän kartoittamiseen. Tekoälyn parissa työskentely kiinnosti ryhmää ja hakeutuminen alan yrityksiin on monella suunnitelmissa.

Dokumentissa tekoälytutkija Timo Honkela kertoo teoksestaan Rauhankone, joka antaa toiveikasta suuntaa tekoälyn eettiseen kehittämiseen. Rauhankone edistää ihmisten välistä ymmärrystä ja oikeudenmukaisuutta teknologian ja tekoälyn avulla. Onkohan tämä juuri se tulevaisuus, mitä koodarikoulutettavat lähtevät työelämässään toteuttamaan?

Seuraava Voimaa elokuvasta -elokuvaklubi Helsingin NMKYn osallisuuden palvelukokonaisuudessa Y-Caren Y-Talks – illassa 26.2.